Wenn alles schief läuft..

Tänään on se päivä kun oikeesti mikään ei vaan toimi, mee niinku pitäis ja niin edelleen.. Tuntuu että joku yrittää pystyttää jotain näkymätöntä lasiseinää eteen ja mä kävelen päin sitä.. Tuli varmaan selväksi jo että mua ottaa päähän. Plus mun pieneen lukijakuntaan kuuluva serkkuni teki tänään hyvin selväksi että ois aika avata blogger ja kirjoittaa: "koitappa akka ryhdistäytyä tossa blogin kirjottamisessa! " Kai se on uskottava..

Se että nousin tänään vähintäänkin väärällä jalalla puolelta päivin, ei selvästikkään riittänyt, vaan piti vielä kiduttaa itseään menemällä ulos.. Ja sieltä takaisin sisälle juostessa ei menny kaikki ihan niinkuin piti, vaan päätin vetää kunnolla perseelleni asfaltille. Löin pääni asfalttiin, vasen käsi jäi mun alle (ja muistuttaa tällä hetkellä tunnotonta puukapulaa..) ja kaiken lisäksi mun vaatteet on ihan kurassa! Muistan taas selvääkin selvemmin miks vihaan syksyä ja kevättä! Olis vaan niin helppoa jos kesästa talveen vaihtuis sormia napsauttamalla ja myös toisin päin. Elämä hymyilis 24/7, ehkä?

Onneksi tämä viikko on tätä päivää lukuunottamatta ollut ihan jees! Keskiviikkona vietettiin saksafuksien kanssa harkkasitsien etkoja ja tietysti sitseiltiin ja jatkoiltiin (joilla en kyllä kauaa ehtinyt olla, mutta jatkot kun jatkot!) Ihan huippuhauskaa hyvässä seurassa! Tuli myös tutustuttua uusiin ihan mahtaviin tyyppeihin! Ei todellakaan viimeiset sitsit mun opiskeluhistoriassa..

Toivotaan että viikonlopusta tulis vähä parempi kuin tästä perjantaista.. Nyt meen tuhoamaan keksilaatikon ja kattomaan kaaaaaikki hurjapäät läpi! Yritän niiden avulla jaksaa toukokuuhun asti, kunnes tulee 6. osa. Jee!