Viime vuonna suomen kielen kirjallisen ja suullisen viestinnän kurssilla meidän piti pitää lyhyt spontaani puhe aiheesta "mikä eläin olisit?". Itse sanoin olevani ainakin sillä kurssilla koala. Nukkuu onnensa ohi, mutta kun herää onkin tarmokas ja aikaansaava. Kyllä, olin koala, suoritin kurssin vaikka siitä mitään juurikaan tajunnut. Ihmettelen vieläkin.. No joka tapauksessa, jos sama puhe pitäisi pitää nyt, sanoisin olevani kissa. Toinen laiska eläin. Tai ehkä ei niinkään laiska.. Eläin joka osaa nauttia elämästä, ei murehdi tulevaa, elää (siis nukkuu) tässä hetkessä, juuri tässä hetkessä. Olisin kissa. Purrr. Kissatkin käyvät töissä. Tapauksessani siis opiskelee. Yöllä. Kello on yksi. Stressi on kamala, sydän lyö lähellä kahta sataa, hikipisarat valuu otsaa pitkin, silmät kostuvat ja kädet tärisevät (ainakin vähän väritettynä..). Yritän kuumeisesti, lähes sairaalloisesti etsiä tietoa edellisen päivän kulttuurien välisen viestinnän luennosta. Olin siellä. Jäikö mitään mieleen? No ei. Saksankielinen ilmaisu; geistig behindert. Mielenvikainen tai mentaalisesti vammainen. No onnea itselleni, istuin siellä kuitenkin 1,5 tuntia. Miten kirjoittaa paperille tekstiä aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään? Onko vika siinä, ettei asia kiinnosta vai oikeasti siinä, että ei ymmärrä vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää? Minä kovasti tahtoisin ymmärtää. Niin kovasti, että oma ymmärryksenhaluni estää mua ymmärtämästä. Miten sekavaa? Uskon, että kissatkin palaavat vatsat tyhjänä omistajan täyttämälle ruokakipolle, koska eivät vain jaksa ymmärtää hiiriä. Mikseivät hiiret juokse suoraan kissan suuhun? Miksi tehdä kaikesta niin vaikeaa, kun kuitenkin saa ruokaa? ...Miksi hiiren juosta karkuun, kun kuitenkin joutuu syödyksi? Entäs jos hiiri ei joudukkaan syödyksi? Jos löytyykin jonkinlainen kolo, helpotus, apu. Kissa kyllästyy, hiiri huokaisee helpotuksesta. Ei ole helppoa olla eläin, ei ole helppoa olla ihminen.
En tiedä, yritän ottaa koko ajan itteäni niskasta kiinni, yritän selviytyä kaikesta kunnialla, mutta kun ei ymmärrä, eikä yksinkertaisesti aika riitä siihen, että koluaisi koko kirjaston läpi etsien tietoa, etsien neulaa heinäsuovasta, en tiedä mitä silloin pitäisi tehdä. Umpikuja. Edessä on umpikuja.
Opiskelijaelämän pitäisi olla ihmisen parasta aikaa. Valoisinta, onnellisinta, täydellisintä aikaa. Niin ainakin väitetään.. Ja osittain se onkin, mutta kun aamulla heräät, uskot päivästä tulevan hyvän, kävelet vain keittiöön, selaat postin läpi ja huomaat kirjeen kelalta, päiväsi ovat luetut tai ainakin tämä päivä on pilattu. En ymmärrä miten järjetön Suomen valtio on, miten sitä kehutaan hyväksi ja maailmalla ihannoidaan. Ehkä ajattelen liian pitkälle, ehkä katson muita maita liian sinisilmäisesti. Mutta se kelan kirje.. Se on lähetetty YHDEN opintopisteen vuoksi. Opiskelija, joka saa minimiopintotuen vanhempiensa tulojen (lue: suurien veronmaksujen vuoksi) joutuu maksamaan sen vähäisenkin opintotukensa takaisin YHDEN opintopisteen vuoksi. Summa ei ole suuri, täysin mitätön, mutta tässä onkin kyse periaatteesta. Onko Suomen valtio niin köyhä, että yhden opintopisteen vuoksi takaisin perittävä rahakin täytyy oikeasti periä takaisin? Ymmärtäisin jos kyse olisi esimerkiksi 3 tai 5 opintopisteestä tai sadoista euroista, mutta että yhdestä ja 55 eurosta..
Samaan aikaan tässä niin sanotussa hyvinvointivaltiossa loisii jos jonkinnäköistä maahanmuuttajaa ja hippi-Petteriä, joille työ ja opiskelu ei maistu. Miten hyvältä tuntuukaan lukea iltapäivälehdestä uutinen siitä, kun joku hippi-Petteri elelee sossun rahoilla, kun yksinkertaisesti työ ei kiinnosta pätkääkään. Minä haluan opiskella, haluan tehdä töitä, vanhempani maksavat veroja, PALJON. Joten en valita siitä, etten saa rahaa sossusta tai mistään muualtakaan. Mutta miten paljon se ottaakaan päähän, kun tällaisia loisia pesii joka paikassa? Miksi kiristää verotusta, kun voisi vain karsia loiset pois? Totta kai on hyvä, että sosiaaliturva (mikä hitto lie onkaan) tukee sellaisia, jotka tukea tarvitsevat. Mutta jos on täysin työhön tai opiskeluun kykenevä, niin miksi ihmeessä asioihin ei puututa? Eikö erilaisten porsaanreikien kautta meneviä ihmisiäkin pitäisi rangaista? Eikö sekin ole rikos? Valtion huijaamista?
Toisaalta, rikoksesta saa rangaistuksen. Rangaistus on rahallinen tai vankila. Rahaa ei loisilla ole, vaan ne rahat tulevat valtion pussista, jolloin tavallaan rangaistusta ei tule. Vankilat taas ovat lepokoteja luusereille. Kuka siis häviää ja kuka voittaa? Onko tilanne ihan sama, rangaistusta tai ei?
Hmm.. Tyhjensin vähän höyryjä päästäni. Liekö sitten asiassa päätä ei häntää.. Ainakin tunnen hetkellistä helpotusta.
Ps. Minä ja rakkain Riikkaseni ollaan palmusunnuntaina 2014 Kölnissä, Lanxess Areenassa katsomassa ja kuuntelemassa JUSTIN TIMBERLAKEA!!! En voi uskoa vieläkään, mutta meillä on liput, meillä on liput!!!
