Posts mit dem Label This and that werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label This and that werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Samstag, 7. Dezember 2013

How do you feel today?

Ai onks mulla blogikin? Hups.
Oon jotenkin alitajunnassani ja ehkä vähän tietoisestikkin siirtäny tätä kirjottamista kohti kevättä.. Mutta näin itsenäisyyspäivänä tuli tilanne, että huhhei voinpas kirjottaa jotain kivaaaaa! 

Oon ensimmäistä kertaa elämässäni kotona itsenäisyyspäivänä ja voin kertoa että ei todellakaan tunnu itsenäisyyspäivältä, vaikka kivaa vaihtelua tämäkin on! Aiemmin on tullu vietettyä tämä ns. edesmennyt viikko aina Ylläksellä, mutta nyt kävi näin ja oon kotona. Tenttiviikkokin kun pukkaa päälle.. 


En oo itteeni koskaan mieltäny miksikään hyväksi kokiksi, nimimerkillä mun paistetut kananmunat ei oo KOSKAAN onnistuneet ja lättyjen paistokin on ihan järkyttävän vaikeeta touhua. Jotenkin tommosten littanoiden asioiden paistaminen on ylitsepääsemättömän vaikeeta. MUTTA anyways muut kun tyhjäili veljen tulevaa taloa, niin aattelinpas kokata pienimuotoisen illallisen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ilman reseptiä! Ja ai vitsi että oli hyvää, vaikka ite sanonkin. Kyseessä on siis possun ulkofilepata! + porkkanoita, perunoita ja lanttua. En tiedä oisko se voinu enää paremmin onnistua mun käsissä..

Asiasta lentokoneisiin! Tässä ois semmoset reilut 8 päivää, kun tämä tyttö suuntaa VIHDOIN taas kotiinsa eli Saksaan. Frankfurt am Main & Joulumarkkinat & shoppailu kutsuu mua neljän päivän ajan. Ei voi kun olla yhtä hymyä :) 
Seuraava reissu taitaiskin olla sit reilun 110 päivän päästä edessä! ...ellei jopa aiemmin, riippuu toki miten saa asunnon. Vaihto-opiskelu tai mikä Erasmus nyt onkaan, niin oottaa siellä Essenissä! Enää 3kk.. aika menee niin nopeesti ohi, tosin hyvä vaan! Onhan täällä Vaasas jo liikaa tullu oltuakin, tai opiskeltua ihan sama. 
Oon innostunu tästä päivien laskemisesta niin että nyt on päivälaskureita puhelin täynnä, hups.


Pitäis ensin silti vähän tätä kouluakin suorittaa eteenpäin. Meinasivat pirulaiset lakkauttaa multa opintotuenkin, kun opinnot ei mukamas ole edistyneet. Ja paskat sanon minä! Yhdestä opintopisteestä kiinni. Noh onneksi asia taitanee hoitua parhain päin :) ...kuitenkin sen verran vihaa ehti kertyä pää nuppiin, että otinpas sit keväälle vähän enemmän kursseja, kuin mitä olin suunnitellut, ja nämä syksyn lopputenttiin lukemisetkin on alkanu vähän totuttua aiemmin. Esimerkiksi tyhmä semiotiikan tentti ois perjantaina, mutta olenpas lukenut jo melkein viikon! Edistystä etten sanoisi. Keväällekin tuli valittua taas sellasiakin kursseja, että oksat pois. Ajattelin vajaassa 3 kuukaudessa suorittaa sit 30 opintopistettä.. Kursseihin kuuluu esimerkiksi Talousmatematiikan perusteet. En tiiä mitä siitäkin tulee, kun me Sonjan kanssa mennään matikan kurssille, en tosiaan tiedä. Hauskaa? Harmaita hiuksia?
Mä en edes muista mitä muuta oon menny valittemaan, mutta tää matikka oli ehkä se mieleenpainuvin, kun ei sitä differentiaalilaskentaa varmaan hirveesti tarvii tekstejä kääntäessä, tai eihän sitä tiedä mihin tämä elämä vielä johdattaa, pitää osata varautua ;) 

Odotin koko päivän tuntematonta sotilasta, ajattelin kattoa kun se kerrankin taas tulee illalla... niin eiköhän se ehdi alkaa sillä aikaa kun oon käymässä hautausmaalla. Möh. Aina ei kaikki mee niinkuin strömsössä. Mä voisin jatkaa nyt semiotiikkaa hetken. Oon keksiny yhdistää tän lukemisen ja hömppäleffojen kattomisen! Voin kertoa että kummastakaan ei jää mitään käteen....

ADIOS!


This song just made my day. Perfect lyrics: -- "I've always asked for nothing but you've found it hard to see"



Mittwoch, 9. Oktober 2013

Just a few words of everything...

Tässä keskiyön jälkeen tuli tunne, että on varmaan pakko kirjottaa tänne jotain. Pakko purkaa ajatuksia sanoiksi. Ei ehkä teoiksi vielä, mutta sanoiksi. On niin ahdistava olotila, ettei tiedä miten päin olisi. Yksinkertaisesti päivässä ei riitä tunnit, niin hullulta kuin se kuulostaakin; opiskelijan päivässä ei riitä tunnit. Mietin aina välillä, että miksi toiset valittaa suuresta työmäärästä yliopistossa, koska eihän minulla mitään hätää ole, lorvin päivät pitkät tehden kaikkea muuta, mutta nyt se kostautuu, kun oikeasti pitää tehdä jotain. Työmäärä on valtava. Parin hassun viikon aikana pitäisi tehdä pari kirjaesitelmää, esseitä, lisää esitelmiä, lisää esseitä ja siinä samassa syssyssä vielä hypätä yliopistolla kuuntelemassa maailman tylsimpiä luentoja, joilla et opi mitään, mutta kotona tehtäviä tehdessä (tai ainakin yrittäessä) tulee mietittyä, että olisikohan siellä luennolla sittenkin saattanut oppia jotakin. 




Viime vuonna suomen kielen kirjallisen ja suullisen viestinnän kurssilla meidän piti pitää lyhyt spontaani puhe aiheesta "mikä eläin olisit?". Itse sanoin olevani ainakin sillä kurssilla koala. Nukkuu onnensa ohi, mutta kun herää onkin tarmokas ja aikaansaava. Kyllä, olin koala, suoritin kurssin vaikka siitä mitään juurikaan tajunnut. Ihmettelen vieläkin.. No joka tapauksessa, jos sama puhe pitäisi pitää nyt, sanoisin olevani kissa. Toinen laiska eläin. Tai ehkä ei niinkään laiska.. Eläin joka osaa nauttia elämästä, ei murehdi tulevaa, elää (siis nukkuu) tässä hetkessä, juuri tässä hetkessä. Olisin kissa. Purrr. Kissatkin käyvät töissä. Tapauksessani siis opiskelee. Yöllä. Kello on yksi. Stressi on kamala, sydän lyö lähellä kahta sataa, hikipisarat valuu otsaa pitkin, silmät kostuvat ja kädet tärisevät (ainakin vähän väritettynä..). Yritän kuumeisesti, lähes sairaalloisesti etsiä tietoa edellisen päivän kulttuurien välisen viestinnän luennosta. Olin siellä. Jäikö mitään mieleen? No ei. Saksankielinen ilmaisu; geistig behindert. Mielenvikainen tai mentaalisesti vammainen. No onnea itselleni, istuin siellä kuitenkin 1,5 tuntia. Miten kirjoittaa paperille tekstiä aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään? Onko vika siinä, ettei asia kiinnosta vai oikeasti siinä, että ei ymmärrä vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää? Minä kovasti tahtoisin ymmärtää. Niin kovasti, että oma ymmärryksenhaluni estää mua ymmärtämästä. Miten sekavaa? Uskon, että kissatkin palaavat vatsat tyhjänä omistajan täyttämälle ruokakipolle, koska eivät vain jaksa ymmärtää hiiriä. Mikseivät hiiret juokse suoraan kissan suuhun? Miksi tehdä kaikesta niin vaikeaa, kun kuitenkin saa ruokaa? ...Miksi hiiren juosta karkuun, kun kuitenkin joutuu syödyksi? Entäs jos hiiri ei joudukkaan syödyksi? Jos löytyykin jonkinlainen kolo, helpotus, apu. Kissa kyllästyy, hiiri huokaisee helpotuksesta. Ei ole helppoa olla eläin, ei ole helppoa olla ihminen. 



En tiedä, yritän ottaa koko ajan itteäni niskasta kiinni, yritän selviytyä kaikesta kunnialla, mutta kun ei ymmärrä, eikä yksinkertaisesti aika riitä siihen, että koluaisi koko kirjaston läpi etsien tietoa, etsien neulaa heinäsuovasta, en tiedä mitä silloin pitäisi tehdä. Umpikuja. Edessä on umpikuja. 



Opiskelijaelämän pitäisi olla ihmisen parasta aikaa. Valoisinta, onnellisinta, täydellisintä aikaa. Niin ainakin väitetään.. Ja osittain se onkin, mutta kun aamulla heräät, uskot päivästä tulevan hyvän, kävelet vain keittiöön, selaat postin läpi ja huomaat kirjeen kelalta, päiväsi ovat luetut tai ainakin tämä päivä on pilattu. En ymmärrä miten järjetön Suomen valtio on, miten sitä kehutaan hyväksi ja maailmalla ihannoidaan. Ehkä ajattelen liian pitkälle, ehkä katson muita maita liian sinisilmäisesti. Mutta se kelan kirje.. Se on lähetetty YHDEN opintopisteen vuoksi. Opiskelija, joka saa minimiopintotuen vanhempiensa tulojen (lue: suurien veronmaksujen vuoksi) joutuu maksamaan sen vähäisenkin opintotukensa takaisin YHDEN opintopisteen vuoksi. Summa ei ole suuri, täysin mitätön, mutta tässä onkin kyse periaatteesta. Onko Suomen valtio niin köyhä, että yhden opintopisteen vuoksi takaisin perittävä rahakin täytyy oikeasti periä takaisin? Ymmärtäisin jos kyse olisi esimerkiksi 3 tai 5 opintopisteestä tai sadoista euroista, mutta että yhdestä ja 55 eurosta.. 

Samaan aikaan tässä niin sanotussa hyvinvointivaltiossa loisii jos jonkinnäköistä maahanmuuttajaa ja hippi-Petteriä, joille työ ja opiskelu ei maistu. Miten hyvältä tuntuukaan lukea iltapäivälehdestä uutinen siitä, kun joku hippi-Petteri elelee sossun rahoilla, kun yksinkertaisesti työ ei kiinnosta pätkääkään. Minä haluan opiskella, haluan tehdä töitä, vanhempani maksavat veroja, PALJON. Joten en valita siitä, etten saa rahaa sossusta tai mistään muualtakaan. Mutta miten paljon se ottaakaan päähän, kun tällaisia loisia pesii joka paikassa? Miksi kiristää verotusta, kun voisi vain karsia loiset pois? Totta kai on hyvä, että sosiaaliturva (mikä hitto lie onkaan) tukee sellaisia, jotka tukea tarvitsevat. Mutta jos on täysin työhön tai opiskeluun kykenevä, niin miksi ihmeessä asioihin ei puututa? Eikö erilaisten porsaanreikien kautta meneviä ihmisiäkin pitäisi rangaista? Eikö sekin ole rikos? Valtion huijaamista?
Toisaalta, rikoksesta saa rangaistuksen. Rangaistus on rahallinen tai vankila. Rahaa ei loisilla ole, vaan ne rahat tulevat valtion pussista, jolloin tavallaan rangaistusta ei tule. Vankilat taas ovat lepokoteja luusereille. Kuka siis häviää ja kuka voittaa? Onko tilanne ihan sama, rangaistusta tai ei? 

Hmm.. Tyhjensin vähän höyryjä päästäni. Liekö sitten asiassa päätä ei häntää.. Ainakin tunnen hetkellistä helpotusta.


Ps. Minä ja rakkain Riikkaseni ollaan palmusunnuntaina 2014 Kölnissä, Lanxess Areenassa katsomassa ja kuuntelemassa JUSTIN TIMBERLAKEA!!! En voi uskoa vieläkään, mutta meillä on liput, meillä on liput!!!





Dienstag, 20. August 2013

Ich bin unperfekt - jeder kann meine Fehler sehen.

Tuli semmonen tunne, että pitäisköhän mun kirjotella jotain.. Monta asiaa on tässä kuukauden aikana tullu uutta, mieli ja elämä muuttunut. Parempaan päin toki! 
Nyt vaan pitäis keksiä, että mistä alottaisin.. 

Viimeksi kun oon kirjottanu, niin ei ollu kauaa Miamin matkasta ja olin yltiörakastunut Amerikkaan ja Floridaan ja ihmisiin siellä, sekä ylipäätään kaikkeen. Nyt oon palannut vanhaan rakkauteeni. Ehkä se oli vain sellasta uutuuden viehätystä! Pikaihastuminen. Mutta on se vain niin, ettei maailmassa Saksaa parempaa ole. Ihan oikeasti. Pysykööt jenkit siellä rapakon takanaan, mä lähden Saksaan, niin pian kuin mahdollista! Ainakin viimeistään tulevana keväänä.. Jännittää jo!



Näin vielä lisäyksenä, että en mä nyt mikään jenkkivihaajakaan ole. Päin vastoin! Mutta vähän saa kyllä nyt hellittää.. Vanhassa vara parempi. Vai miten se imelä sanonta menee..

Mitäs muuta.. No hmm. Kävin taas kiertämässä Pohjois-Kalottia! Tällä kertaa vähän pidempi reissu, kuin viime syksynä. Aikalailla tälläinen: Ylläs-Pajala-Kiiruna-Narvik-Fauske-Mo i Rana-Tärnaby-Mo i Rana-Arjeplog-Arvidsjaur-Jokkmokk-Gällivare-Pajala-Ylläs. :D Ihan kiva reissu! Tuli nähtyä vähän Norjaa taas. Kertokoon kuvat millasta siellä oli...: 












Norjan puolella Napapiirillä tapasin jääkarhun.. On muutes aito!! Arvatkaa tekikö mieli koskea, varsinki sen jälkeen kun huomasin sen kyljessä kyltin: "DO NOT TOUCH!"... En muuten koskenu! Harmittaa :(

Samainen sininen tiehän menee tästä meidän kotikunnan läpi! Mo i Ranasta se siis lähtee!

AIJAJAJAJAII! Siskolle laitoin viestiä että olin Jällivaarassa Hellnerstadionilla, se kysyi että olinko aivan innosta sekasin.. No olin 8) Mutta.......... Ei näkyny Hellneriä edes aamulenkillä, surkujen surku!!

Mitäs muuta on tapahtunu.. AINIIN, mulla on koira! Rovaniemeltä tuli mukaan sellanen piskuinen beaglen pentu, Tyyne. Joka on niin kiintyny muhun, kun vaan koira voi olla, eikä haittaa! Viime yönä se tunki saman peiton alle, lutuna.. 8) 







Oikeastaan sen ajan, mitä oon ollu kirjottamatta, oon myös ollut urheilematta.. Ei tervettä päivää oo kyllä ollu näköpiirissä.. Ensiksi pari viikkoa ihan omituisessa kuumeflunssassa, ilman yskää ja nuhaa.. Hmm. Sen jälkeen ehdin käydä kerran pelaamassa tennistä, kunnes siellä sitten tuli vasen lonkka ihan järjettömän kipeäksi ja lähes liikuntakyvyttömäksi. Eikä helpottanut päivien mittaan, vaan matka lääkärille ja sieltä kaks kortisonipiikkiä jalkaan ja kahden viikon buranakuuri. Nyt on helpottanu ja lenkillekkin oon jo pari kertaa uskaltautunut! Tänään normaalirytmiin: aamulenkki + kahvakuula. Eikä ainakaan intoa laskenut eilen tullut Sportamoren paketti.. Vähän uutta treenivaatekalustoon 8)



Eipä kai mulla muuta.. Koulun alkua odotellessa..! :) Kuinkahan siihen tottuu, ettei oo enää hierarkian pienimpiä.. :( Fuksivuosi on ohi!!




Donnerstag, 11. Juli 2013

Out on the sea, we'd be forgiven

Oon tullu siihen tulokseen täs viime aikoina, että rakastan vettä. Vaikka pelkäänkin aina uimassa, että sieltä tulee joku hai ja syö mut tai melomassa että se paatti kaatuu ja mä hukun. Silti siellä missä on vettä, on luultavasti aina kaunista. Miamissa kun käveli rannalla ja haisteli meren tuoksua, tunsi olonsa jotenkin tosi onnelliseksi. Samallalailla tunsin viikonloppuna merellä tässä ihan lähellä. Siellä missä mä joskus aion asua lähes lopullisesti, on pakko olla vettä jossain muodossa. Ihan pakko. 




Freitag, 28. Juni 2013

It's never been like that

Tiedän, että viimeksi eilen tai oikeastaan yöllä sanoin että italialaisia on joka paikassa tällä hetkellä ihan liikaa. Tai mun silmät näkee vain italialaisia. Muttah! Tänään olin ja oon yhä kerrankin todella iloinen, että näin italialaisia! Ainakin mun kasvava maha on todella onnellinen.. Ihania italialaisia JA ranskalaisia herkkuja Vaasan torilla.. aaaah! 


Ollaan mun mahan kanssa niin rakastuneita noihin Nougat- ja suklaaherkkuihin! 

I was finally seeing my dear friend from Belgium today! It was so nice to just shop and eat and talk with her. I've missed her so much since I left Belgium last summer. So it was very good day today. 
Ja nyt herää kysymys että miksi ihmeessä kirjotin ton englanniksi.. Eilisilta, viime yö ja koko tämä päivä tullu puhuttua vaan englantia ja mitä viime viikkoihin tulee, niin englantia englantia englantia. Alkaa jäädä päälle. Mutta en kyllä ala enää kirjottamaan tota uudesta! Kielioppinerot voi sit pitää ihan itellään, jos löytävät virheitä. Ei mua kiinnosta niin kauan ku tuun ymmärretyksi. :)

Oon niin ilonen mun musthave-ostoksesta! Siis raybaneista!

Lähdin jenkkeihin sillä asenteella, että tyhjään Sephoran, ostan valkoset Converset ja Raybanit.. Noh, Sephoran tyhjääminen meni niin, että sephora tyhjäs mun pankkitilin kahdella tuotteella............. Converset jäi jenkkeihin, MUTTA RAYBANIT TULI KOTIIN. Sovittelin joka toisessa kaupassa vihreitä ja oransseja peilaavia, mutta eeeeei. Surf Shopista sit lähti mukaan "ihan tavalliset". Kuvassa ne näyttää ehkä vähän isoilta mun päähän, mutta ei ne onneksi oo sitä. Hölmö kuva vääristää. 

Spruch des Tages

Manchmal muss man die Vergangenheit ruhen lassen, um zu sehen wie schön die Zukunft sein kann.

Voisin pohtia tänään myös muita syvällisyyksiä, mitä pohdin myös viime yönä ja tänä aamuna.. Mutta jos ihan totta puhutaan (niinkun yleensä puhunkin), niin nyt on kyllä pakko päästää Sheldon ääneen! Vaikka välillä tekiski mieli vetää sitä turpaan ku se on niin ärsyttävä.. (The Big Bang Theory, jos jollekki on jääny vielä epäselväksi..)


Oon niin rakastunu tähän biisiin, että voisin kuunnella sitä IHAN koko ajan. 

Dienstag, 25. Juni 2013

You can try, but you'll never catch me. Bazinga!

Paluu arkeen rullaluistelun muodossa!.. Pitäis vielä purkaa kuvia muistikorteilta ja sopeutua tähän kellonaikaan.. Puol kolme iltapäivällä sängystä ylös. Yäääh. 


 South beach in my ass!

Tuitui <3



Ehkä mä saan huomenna jo itteni ylös sängystä ennen puoltapäivää. Toivossa on hyvä elää. :) Ainakin pitäis ehtiä poliisiasemalle viemään lopullista ajokorttilappua ja Seinäjoelle hakemaan pyöräilykenkiä ja vaikka mitä. Ja ainiin, mun autossahan toinen takarengas on puoliksi tyhjä. Pyöräilen siis huomenna...........



Hukkaan aikaani jetlagin kourissa näiden maailman viisaimpien hahmojen tuijotteluun. How I met your motherista eroon ja The big bang theoryyn koukkuun.. Kierteessä ollaan. Breaking Badistäkin tulee kohta uus kausi :)))))) 

Freitag, 7. Juni 2013

Would you let me see beneath your beautiful?

No selkeshän ne asiat sielä yliopistollakin! Sähköposti on perseestä. Se ei toimi koskaan. Tai toimii, mutta ei mun ja opettajan välillä. Mulle ei tuu opettajalta ykskään sähköposti läpi, mutta se saa osan mun sähköposteista.. Ja helpdesk on lomalla.. Huoh. Noooh, ehkä se vielä joskus alkaa toimia. Ainaskin ilmeisesti arvosana ja opintopisteet on tulossa.. Vihdoin :D Vaikeeta tämä opiskelijaelämä.

Googletin tähän kuvaa hakusanalla scheiß email, mutta löysinkin jotain vielä hienompaa! 



Tällänen koru vois olla aika kiva. Toiset kantaa omaa nimeään kaulassaan, niin mä voisin kantaa paskaa. Tai no, nyt kun sen sanoo "ääneen" niin ei se kuulostanukkaan enää niin hauskalta ja coolilta..

Tyhmä Djokovic. Ei menny sen semifinaali ihan niinku Strömsössä taas. 



Nyt pitää vaan toivoa, että Ferrer tai Tsonga vie loppuottelun, kumpi sinne nyt ikinä pääseekään edes. Nadal ei saa voittaa, ei ei ei. Ja S Williamsin pitää viedä naisten finaali.. Jos Sharapova voittaa taas niin huoh.... 





Minä aamulla vaatekaapilla. Siksi ei tästä pärstästä ainuttakaan kuvaa tänään...


Song of the day:


Mittwoch, 5. Juni 2013

Come l'acqua dentro il mare

Pakkaamisen kamaluus.. Yleensä kesälomareissuille oon kaatanu melkein koko kesävaatekaapin kassiin/kaappiin ja sillä on hyvin pärjänny. Mutta nyt kun ei oo enää sitä tuttua ja turvallista asuntoautoa, niin mitähän hemmettiä sitä pakkais mukaan.. 

Ois miljoonat kivat kengät, muttah.. 

Tästä asusta puuttuu naama, muuten ois kiva. Terveisiä kummajaiselta!

Tänään oli vihdoin ja viimein 2-vaiheen liukasrata ja se huima yksi teoriatunti. Nyt ei enää tarvii toivottavasti koskaan mennä autokouluun! Selvisin! 

Tällänen pikapäivitys! Pitäis jatkaa "pakkailuja"... Menee se sunnuntaikin siellä rippijuhlissa ja huominen ja perjantai ties missä.. Kai mä sit lähen ilman vaatteita. Ainakaan ei tarvis vähentää kamppeita turvatarkastuksessa.... 




Dienstag, 4. Juni 2013

Days are flying so fast

Plaaah, onpas paska sää suoraan sanottuna. Nyt tää on sit tätä, tosin ei kyllä haittaa, koska 6 päivän päästä lekottelen MIAMIN AURINGON ALLA! Haaaaaaaaaaaaa! 


Pääsen syventämään tätä "rusketusta". 


Se joka ei jo tiennyt, että rakastan eri kieliä yli kaiken, niin lukee sen nyt tästä. Pari viikkoa sitten muhun iski vain italialainen musiikki (joka iskee kyllä yhä aika lujaa!) ja nyt se on vaihtunu ranskalaisiin rakkausballadeihin. Ah ja oih. Ranskakin on niiiiiiiiiiiiiiiiiin ihana kieli! (For all my french speaking friends, I'm just telling everybody how much I love french language! :D) Sitte yks kieli on tuo espanja. Serranoja kattomalla voi oikeasti oppia kieltä, oon ihan varma siitä!! Tai ainaskin mä opin. En sit teistä tiedä! Vitsi vitsi.. Mut oikeesti hei, kuulet jonkun sanan monta kertaa, kirjotat sen googleen niinkun ajattelisit sen kirjotettavan ja voilà (tarkistin just ton sanan kirjotusasun googlesta.....) Esim. osaan haukkua kaikkia idiooteiksi ja pässeiksi espanjaksi! (Tai miksikä ne nyt sen gilipollas sitten suomentaakaan..) Thanks to Los Serrano! 

Päivittäiseen kieliantiini kuuluu siis tällä hetkellä: Saksa, tietenkin, ei päivää ilman saksan kieltä. Italia, noh ehkä jotkut tietää miksi (kröh..) ja tietenki musiikki!! Ranska, musiikki ja jotkut nettisivut on ihan pakollisia, vaikken niistä mitään ymmärräkkään.. Englanti, kukapa ei tarvis enkkua päivittäin? Espanja, hei ei päivääkään ilman serranoja!!!!!!! ja tota mitähän vielä..? Tuskin muita kieliä, noh viro tulee väkisinki vastaan mun facebookin seinää katelles, mutta eipä muuten. Niinno suomi.. hups. 


Noi kaikki kun oppis vielä joskus silleen, että vois sujuvasti puhua, niin oisin aika onnellinen. Ruotsi nyt varmaan menee jos sitä vaan puhuu enemmän. Saksa, suomi ja englanti samaten menee suht sujuvasti.. Mutta noi kolme... HMM. Siinäpäs on ens syksyn missio! Pitää toivoa että kaikki kolme kielikurssia mahtuu lukkariin ja vielä että mut halutaan niille kursseille. :D 

En sitte tiedä mitä tuun ikinä näillä kaikilla taidoilla tekemään.. Jos musta ei koskaan tuu sitä lekuria, mikä nyt alkaa kyllä näyttää jo vähän huolestuttavalta, mutta maybe some day! NIIN, niin ehkä voin sit turvautua siihen suunnitelmaan nombre deux, numero due tai jotain ja lukea kaikkia kieliä mitä ikinä pystyy ja oikeesti oppia ne ja ehkä musta sit vois tulla joku EU:n joka paikan höylä tai jotain muuta vastaavaa.. Haaveita pitää olla! Tai ei kai se haave oo, yks plääääni vaan. 



Ja sit aiheeseeen cinquanta! Miami:

Time left: 6d 8h 50min 16sec


Montag, 3. Juni 2013

It's raining men

Vihdoin ja viimein täällä sataa!! Kaikki on taas niin ihanaaaaaa! 

Kiitos Emmille kuvasta :D

Eilinen spagettikin oli ehkä parhainta mitä oon ikinä omista käsistäni saanu! Tai siis mitä oon ite tehny. Tänään jatketaan pastateemalla: lasagnea! Onneks tällä kertaa se ei ollu mun idea. Ehkä ihan hyvä syödä näin suht terveellisesti tää viikko ennen Jenkkilää. Voi olla että tulee siellä syötyä vähän tavallista enemmän.. Ja ne jotka on nähny mut joskus yliopistolla syömässä pyörittelee varmaan silmiään lauseelle "syödä tavallista enemmän"... anteeksi että mulla on aina nälkä. 



Päivällä oli kyllä taas niin kuuma, varsinkin lenkillä käydessä.. Ei pilven pilveä taivaalla ja peltoaukealla piti juosta.. huhuh, miten kuuma! Mutta en valita, ihanaaaaa! 




In my iPod at the moment:















Sonntag, 2. Juni 2013

Ain't no sunshine

Merkkiuskollinen urheilija täällä hei! New in vaatekaapissa:


Mun rakkaus urheiluvaatteita kohtaan vaan syvenee vuosi vuodelta, en tiedä koska se pohja tässäkin meressä sitten tulee vastaan. Keväällä jo näytti huolestuttavalta, kun oli kaikki niin rumia. Siis ulkonäkö lenkillä kaikkein tärkeintä!! Tai ei ehkä naama jne, mutta siis kunnon vaatteethan nyt pitää olla. Sitä paitsi se tuntuu se tekeminenkin paljon mielekkäämmältä kunnon varusteilla. Nyt voi taas juosta hymy huulilla, kun trikootkin pysyy jalassa.. 



Toinen rakkaus on noi H&M:n topit, aiemmin nähty pinkki ja tää kukkakuosinen. Molemmat metsästin Ruotsin puolelta joskus about vuosi sitten.. Miksei näitä oo Suomessa?! Kysyn vaan. Tämä kukkakuosinenkin piti raahata Kiirunasta asti tänne. Heti ku nään näitä jossain, niin ostan muutaman vaikka samaa väriä. Aivan parhaita kesätoppeja! 

Pitäis varmaan alkaa pikkuhiljaa vetää kukkaron nyörejä kiinni.. Että ois sit joskus ostaakkin jotain kun eteen jotain kivaa sattuu... Ja pitäis varmaan alkaa miettimään kohta mitä ottaa mukaankin, 2 viikkoa on kuitenkin aika pitkä aika.. Ei ehkä ihan yhdellä vaatekerralla pärjää. 

Time left: 8d 11h 40min 34sec...



Freitag, 31. Mai 2013

They say what don't kill me, can make me stronger

EDIT: Mietin jo kaupassa, että joku tuossa kukkalaatikon tekstissä kusee. Ja nyt huomasin että siinähän on yks t-kirjain liikaa. En siis haluakkaan noita. 
EDIT2: Mun mielestä toi otsikkokin kusee, mutta otin sen suoraan alla olevan biisin lyriikoista, joten anti mennä. 

Joo fiilis on nyt se että FUCK THIS SHIT. Oikeesti.. Oli ihan hyvä päivä, kunnes. Kaikki alkoi siitä että hajotin aurinkolasini, noh onneks ne ei ollu kalliit ja muutenkin mielessä on kiiltäny uudet RayBanit kohta vuoden päivät.. 




Ei ehkä pitäis jatkaa tätä kertomusta tästä eteenpäin.. Mutta jatkan kuitenkin. Puhelimeen alko sadella kavereilta ilosia viestejä hyvistä kurssiarvosanoista ja minäpä innostuneena tsekkasin sähköpostini, joka ammotti tyhjyyttään. Huoh. Kaikki muut on saanu arvosanat ja minä en, vaikka oon palauttanu työni ajoissa JA JOPA tarkistanut opettajalta, onko ne menny perille. Mutta eihän tämä oo edes vastannut viestiin. Epäilin jo, että olisin lähettäny väärään osoitteeseen, mutta luulisi opettajan sitten kyselevän että miksi tehtävät ei oo tullu ajoissa. Mutta ehei. Laitoin nyt neljännen kerran, tai no itseasiassa toisen kerran kyselyviestiä opettajalle, että mikä maksaa! Tuskin vastaa nytkään.. Alan oikeasti olla aika vihainen. Ikinä en saa vastausta mihinkään. Luulisi, että kun kaikki yhteydenpidot tapahtuu sähköpostin välityksellä, niin edes vastattaisi poissaoloilmoitukseen tyyliin: "Okay, alles klar." mutta EHEI! Vielä alkusyksystä näin tapahtui, mutta tais olla alkuhuumaa kaikki tyystin. 

Toinen hyvä on se, että ihmiset jotka ei edes oo palauttanu kaikkia töitään, saavat arvosanan ja minä en. Kuulostan ehkä kateelliselta, mutta en oo sitä. Ihmettelen vain, että miksi tiedonsiirto on niin helvetin hidasta ja epäoikeudenmukaista!! Tästä lähtienhän mäki teen vain 2/3 tehtävistä ja käyn kerran tunneilla enkä ainakaan ilmoita jos oon poissa. En kuitenkaan saa vastausta, joten mitä turhia! 

Hermosin aiheesta niin paljon, etten edes muista mistä muusta piti hermota.. Rakas niin yksityinen päiväkirjani..  AINIIN!

Mä en ymmärrä, siis ihan oikeasti en ymmärrä minkä helvetin takia kaikilla opettajilla ja muilla yliopiston työntekijöillä pitää tämä sähköpostiosoitehommeli olla niin SEKAVA. Ennen kaikki oli suht selkeetä kun yliopiston sivuilla sanottiin, että yhteyden henkilöön saa etunimi.sukunimi@uwasa.fi... NOH sitten yliopisto päätti uudistaa ilmettään ja kaikki muuttuikin etunimi.sukunimi@uva.fi. Okei, suht helppoa vieläkin, muutat siis vain osoitteen loppuosan. MUTTA! Kukaan ei sitten ajatellut infota näistä uudistuksista tuon taivaallista, tai ehkä olikin infottu, mutta luultavasti nettisivujen johonkin perukoille, mistä varmasti kukaan ei koskaan aio niitä katsoa, saati sitten löytää! Ongelmanahan tässä on se, että toimiiko tuo uwasa.fi-pääte sitten enää ollenkaan? Jos vaikka lähettää siihen vahingossa ulkomuistista. Ja koska opettajat ei vastaa sposteihin, niin ei saa edes varmistusta onko asia/viestu tullut perille!! 
Mutta hei, ei tätä nyt näin light-versioksi sekoituksesta oo tehty.. Kaikkeahan sekavoittaa vielä opettajien omat lyhenneosoitteet! Heheheheee, nyt naurattaa niin että suupieliä särkee. Joillakin on kaksi ensimmäistä kirjainta etunimestä ja vaikka koko sukunimi osoitteen alkuosana ja sitten arvotaankin taas mikä pääte siihen spostiosoitteeseen tulee, uva.fi vaiko uwasa.fi. Tosi hauskaa. 

Sit kyrsii vielä sekin, että liiketoiminnan kurssi jäi pisteen päähän 5:sta. Voi...................... en sano edes mikä. 

Noh on tänään ilojakin tapahtunut! Ostin ihanatihanatihanat korkkarit juhlamekkoani varten! Ja löysin maailman söpöintä kynsilakkaa... :) Vähän helpottaa, mutta kyrsii kyllä silti. 





+ Onneks on maailman ihanimpia ystäviä ympärillä, jotka kestää tätä mun sekoilua ja hermoamista.. 

++ Onneks on hyvä lumia, joka kestää järjetöntä naputtelua monta tuntia päivässä. Esim eilen 5h putkeen eheh. Onneks jutut oli jotain parasta ikinä! ;;) ahh! 

Käytiin muuten keskiviikkona katsastamas Hangover 3 embulaisen kans! Pettymys.. Paitsi lopputekstien jälkeen tullut pätkä pelasti paljon. Huippuhyvä loppu!! 

Hihhuloin keskiviikkona tämän näköisenä..

Keskiviikon salitreeni tuntu aika selkeesti jaloissa torstaina, joten kevyt päivä (hah in your dreams!), ekaa kertaa rullaluistimet tänä kesänä jalkaan ja menox sano Annie Lennox, ja voi tätä kivun määrää vielä tänään. Ei auttanu venyttelyt ei. 


Opiskelin italiaa espanjalaisesta tv-sarjasta!



Jos mulla olis oma kämppä tai omakotitalo tai ihan sama, jotain omaa asuntoon liittyvää missä ois joku ulkoilmasysteemi, niin mulla olis siellä tälläsiä täynnä kukkia:



Nyt mä yritän rauhottua ja kattoa ehkä vähä Serranoja ja kaatua sänkyyn. Saas nähdä kuinka makeesti nään tänä yönä unta jostain sellasesta, mistä oon nyt kaks viimestä yötä uneksinu, enkä oo todellakaan ollu tyytyväinen näin jälkeen päin. Aamulla tuntu vielä ihan hyvältä, kivoja unia, mutta nyt alkaa jo vähän mietityttään, että mitä se oma alitajunta oikein tuottaa.. Loman tarpeessa!! 

Nyt jäljellä/Time left now: 10d 7h 14minutes and 2seconds