Samstag, 7. Dezember 2013

How do you feel today?

Ai onks mulla blogikin? Hups.
Oon jotenkin alitajunnassani ja ehkä vähän tietoisestikkin siirtäny tätä kirjottamista kohti kevättä.. Mutta näin itsenäisyyspäivänä tuli tilanne, että huhhei voinpas kirjottaa jotain kivaaaaa! 

Oon ensimmäistä kertaa elämässäni kotona itsenäisyyspäivänä ja voin kertoa että ei todellakaan tunnu itsenäisyyspäivältä, vaikka kivaa vaihtelua tämäkin on! Aiemmin on tullu vietettyä tämä ns. edesmennyt viikko aina Ylläksellä, mutta nyt kävi näin ja oon kotona. Tenttiviikkokin kun pukkaa päälle.. 


En oo itteeni koskaan mieltäny miksikään hyväksi kokiksi, nimimerkillä mun paistetut kananmunat ei oo KOSKAAN onnistuneet ja lättyjen paistokin on ihan järkyttävän vaikeeta touhua. Jotenkin tommosten littanoiden asioiden paistaminen on ylitsepääsemättömän vaikeeta. MUTTA anyways muut kun tyhjäili veljen tulevaa taloa, niin aattelinpas kokata pienimuotoisen illallisen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Ilman reseptiä! Ja ai vitsi että oli hyvää, vaikka ite sanonkin. Kyseessä on siis possun ulkofilepata! + porkkanoita, perunoita ja lanttua. En tiedä oisko se voinu enää paremmin onnistua mun käsissä..

Asiasta lentokoneisiin! Tässä ois semmoset reilut 8 päivää, kun tämä tyttö suuntaa VIHDOIN taas kotiinsa eli Saksaan. Frankfurt am Main & Joulumarkkinat & shoppailu kutsuu mua neljän päivän ajan. Ei voi kun olla yhtä hymyä :) 
Seuraava reissu taitaiskin olla sit reilun 110 päivän päästä edessä! ...ellei jopa aiemmin, riippuu toki miten saa asunnon. Vaihto-opiskelu tai mikä Erasmus nyt onkaan, niin oottaa siellä Essenissä! Enää 3kk.. aika menee niin nopeesti ohi, tosin hyvä vaan! Onhan täällä Vaasas jo liikaa tullu oltuakin, tai opiskeltua ihan sama. 
Oon innostunu tästä päivien laskemisesta niin että nyt on päivälaskureita puhelin täynnä, hups.


Pitäis ensin silti vähän tätä kouluakin suorittaa eteenpäin. Meinasivat pirulaiset lakkauttaa multa opintotuenkin, kun opinnot ei mukamas ole edistyneet. Ja paskat sanon minä! Yhdestä opintopisteestä kiinni. Noh onneksi asia taitanee hoitua parhain päin :) ...kuitenkin sen verran vihaa ehti kertyä pää nuppiin, että otinpas sit keväälle vähän enemmän kursseja, kuin mitä olin suunnitellut, ja nämä syksyn lopputenttiin lukemisetkin on alkanu vähän totuttua aiemmin. Esimerkiksi tyhmä semiotiikan tentti ois perjantaina, mutta olenpas lukenut jo melkein viikon! Edistystä etten sanoisi. Keväällekin tuli valittua taas sellasiakin kursseja, että oksat pois. Ajattelin vajaassa 3 kuukaudessa suorittaa sit 30 opintopistettä.. Kursseihin kuuluu esimerkiksi Talousmatematiikan perusteet. En tiiä mitä siitäkin tulee, kun me Sonjan kanssa mennään matikan kurssille, en tosiaan tiedä. Hauskaa? Harmaita hiuksia?
Mä en edes muista mitä muuta oon menny valittemaan, mutta tää matikka oli ehkä se mieleenpainuvin, kun ei sitä differentiaalilaskentaa varmaan hirveesti tarvii tekstejä kääntäessä, tai eihän sitä tiedä mihin tämä elämä vielä johdattaa, pitää osata varautua ;) 

Odotin koko päivän tuntematonta sotilasta, ajattelin kattoa kun se kerrankin taas tulee illalla... niin eiköhän se ehdi alkaa sillä aikaa kun oon käymässä hautausmaalla. Möh. Aina ei kaikki mee niinkuin strömsössä. Mä voisin jatkaa nyt semiotiikkaa hetken. Oon keksiny yhdistää tän lukemisen ja hömppäleffojen kattomisen! Voin kertoa että kummastakaan ei jää mitään käteen....

ADIOS!


This song just made my day. Perfect lyrics: -- "I've always asked for nothing but you've found it hard to see"