Was ich schreibe ist scheiße..

Tänään on kyllä todellinen höntsäilypäivä ollu, unta puoleen päivään ja seuraava puoli päivää onki menny sitte sohvalla yleisurheilun EM-kisoja kattoen.. Tuli siinä käytyä kyllä juoksulenkilläkin maastossa, aika kosteaa oli, mutta ainakin virkisti!


Ei oikein kesäiseltä ulkona näytä.. 1h 17min ja pitäis olla heinäkuu, mutta missä? Ei ainakaan Suomessa. Onneksi enää VIIKKO!! Ja mä istun toivottavasti laivassa kohti Rostockia, ja sitten enää pari päivää automatkaa ja niin kauan odotettu Gelsenkirchen! ...tai siis koko Ruhrin alue, en malta odottaa :) Ich kann nicht mehr warteeeeen. Harmi kun sinnekkään ei oo luvattu niin hirveen lämmintä, ens viikolla tais olla +27°C... Mutta sitäkin varjostaa kamalat ukkosmyrskyt (Nordhein-Westfalenin osavaltiossa kolme naista eilen kuoli salaman iskuun...........) 


Oon taas maailman laiskimmalla tuulella, joten painun nukkumaan (!!! huom kello ei oo vielä edes yhtätoista ja on sentäs viikonloppu!)


Kauniita unia ja oman kullan kuvia kaikille! ;) Gute Nacht!

So sitz ich hier, mit Stift und Papier. Alleine. Nichts funktioniert. 
Was ich schreibe ist scheiße. Banaler, austauschbarer Müll. 

Pientä iloa ilmassa

Onneksi olkoon, sinut on hyväksytty Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan opiskelijaksi..... saksan kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelmaan. JEEEE! Ihan turhaan taas olin murehtinu, sillä se meni aika heittämällä läpi. Nyt vielä Oulusta vastaukset, mielellään hyväksyvä sellainen, niin kyllä riemu repeäis! 


Tällänen pikapäivitys, tulin niin hyvälle mielelle tästä uutisesta, ettei tarvi ens vuotta kokonaan kotisohvalla viettää!

Nyt tätä!

Everything is impossible

Hmm.. No ei se nyt menny ihan käsikirjotuksen mukaan, mutta ei voi mitään, EM-kisat 2012 oli tälläset ja nyt vaan Italia voittoon, ettei ainakaan espanjalaiset vie toista voittoa perään.. 

Huono päivä sai kyllä TODELLA huonon päätöksen. Pitäis varmaan opetella nukkumaan öisin, tai ainaki menemään nukkumaan ilman huolia, niin ei välttämättä heräisi aamulla järjettömän huonoon oloon.. Tai siis "aamulla". Tosin oon saanut tänään jotain aikaankin, kävin oikein pitkällä juoksulenkillä (hermoamassa itelleni, hyvä tapa muuten puhdistaa ajatuksia!) ja vielä illalla heitin pyörälenkin, joka puhdisti ajatuksia vielä vähän lisää.. Harkitsen vahvasti lähteväni lenkille puhdistamaan tätä Saksan häviötäkin mielestä, mutta ehkä mä jätän sen aamulenkiksi..


Tänään varmistui sitten vähän enemmän matkalle lähdöstäkin asioita, ilmeisesti lauantaina 7.7.  minä ja rakkaat vanhempani starttaavat autonsa kohti Keski-Eurooppaa! Mulla on päämääränä tärkeimpänä päästä tapaamaan yhtä mulle todella tärkeätä ihmistä Saksaan ja toista todella tärkeätä ihmistä Belgiaan. Kaikki muu onkin sitten reissussa sellaista ekstraa. No okei, jos en saa koko reissun aikana puhua saksaa, niin reissu on erittäin pieleen mennyt, mutta tässä tapauksessa se on kyllä aika impossible. 

oli ihan pakko laittaa tämä, oon niin rakastunu tuohon juhannusruusun tuoksuun..

Tänään on ekan kerran tullu sellasia hetkiä, että oon herättäny itteni ajattelemasta, että mitä jos en pääsekään ensi vuodeksi minnekkään opiskelemaan.. Mitä ihmettä mä sitten teen? - Urheilen, mutta pitäis varmaan keksiä jotain muutakin.. Saksan kielen opiskelupaikkaa uskallan pitää melko varmana, mutta entäs jos se ei ookkaan niin.. Miten huonoksi sitten tunnenkaan itteni, ja miten nousen sieltä syvästä kuilusta, jonka itelleni rakensin, kun luulin olevani siinä kielessä jo vanha tekijä, mutta löysinkin itseäni paljon parempia.. Kauppatieteelliseen pääsystä nyt puhumattakaan. Näin jälkeenpäin on helppo harmitella ja syyttää itseään, että miksipäs en lukenut tarpeeksi.. Mutta ehkä se sitten kasvattaa sitä kuuluisaa suomalaista sisua, ens vuonna sit ahkeroidaan! Tai oikeastaan koko seuraava vuosi ahkeroidaan ja keväällä yritetään uudestaan. Mutta (päivän sana on ehdottomasti: mutta) vielä viikko pitäis tätä jännitystä kestää, ja sitten paniikissa toivottavasti saa availla kirjekuoria. Ja jos en pääse, niin tosi kiva synttäriylläri.. Toisaalta jos saan kaikista hyväksytyn vastauksen (okei kaikki muut siinä tapauksessa olitte aika surkeita, tai sit mulla on käyny aikamoinen lottovoittajan tuuri!) niin se vasta olis maailman paras synttärilahja! Niin että kaikki te ihmiset nyt sielä yliopistoissa, lukekaa tämä, ja auttakaa mua pääsemään opiskelemaan, kiitos. 


Meni aika höpöttelyksi nyt tämä, mutta eipähän oo enään niin paha mieli tuosta Saksan häviöstä. Voisin taas hipsiä peiton alle näkemään sinivalkoisia unia.. 

Mission 28.6.2012 Italia - Saksa

DEUTSCHLAND

Voi Alves minkä teit..

Noooniiiii, Espanja taas vaihteeksi finaaliin.. Miten tässä taas näin kävi? Jännittävä peli, mutta huomenna luvassa vielä paljon parempaa, Saksa - Italia, jota on kyllä odotettu koko viikko innolla.


Oon kyllä tänään maailman laiskin kirjottamaan mitään.. Joten kerronpa vain että kävin pitkästä aikaa (pitkä aika = 1,5vk) suunnistamassa ja huonostihan se meni, koskapa ei menis? Toiseksi viimeinen sija, jos hylättykin lasketaan mukaan.. Mutta hei, tästähän on vain ylämäki edessä!... 

Kuva aiemmista kisoista.

Huomenna huudetaan: SCHLAAAAAAAAAND ooooooo schlaaaand !

Kaikki yhdistettynä yhteen pakettiin

Iiiks! Kohta ne on ohi.. Ja taas pitää alkaa tehdä jotain muutakin, kun maata sohvalla ja ahmia masu täyteen herkkuja, sillä sunnuntaina jalkapallon EM-kisat loppuu.. Onneksi hätä ei oo tämän näköinen, vaan wimbledon tulee ja pelastaa, harmi vaan, sitä joutuu seuraamaan netistä.. 

Eräs viisas, jätettäköön nimeämättä, ystäväni kehotti aloittamaan blogin kirjoittamisen omalaatuisesti, eikä vanhan kaavan mukaan: "Hei mä oon Paula 18 veeee.." Sama kai se on, miten sitä aloittaa, kunhan tekstiä syntyy. Jokainen siis tavallaan.


Suurimpiin intohimoihini sanoisin suuren ihailun Saksan maata, kieltä ja kulttuuria kohtaan. Siinä on maa, joka on muutaman sadan vuoden aikana noussut niin monta kertaa tuhkasta loistoonsa, ja siitä kaikkien pitäis ottaa oppia. Ainakin mun mielestä.. Toisena intohimona pidän ehdottomasti muotia. Oon päättänyt että teen niin paljon ja ahkerasti töitä, että vielä joskus voin ostaa Christian Louboutinin punapohjaiset avokkaat, tai vaikka kahdet, tuosta noin vaan, ajattelematta kukkaron tuskaisia huutoja. Sitä kohti edetessä varmaan haaveilen ja teen sellaisia hankintoja joiden yhteisarvolla jo saisi kymmenet Louboutinit, mutta yksi askel kerrallaan elämässä. Näin muodin kanssa erittäin yhteensopivana, eli kolmantena intohimona on ehdottomasti jalkapallo. Ihan sama mikä liiga tai sarja, jos ottelu tulee tv:stä, se katotaan, vaikka sitten ois inhokkijoukkue. Kaikki käy, kunhan siinä esiintyy jalkapallo. Tai oikeastaan, kaikki käy, jos se on vain urheilua.. 


Tämän blogin ois tänä kesänä tarkotus toimia eräänlaisena matkapäiväkirjana, sillä heinäkuu on jo ovella, ja jo traditioksi muodostunut kesän autoreissu kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa alkaa. Jos vaikka tämän avulla pysyis mielessä reissusta vähän pienemmätkin yksityiskohdat, eikä vain suurkaupunkien nimet..... Norsun muistilla mua on paiskattu.
Ennen reissun alkua, toivottavasti, Vaasan ja Oulun yliopistot muistaa mua kirjeellä, jossa ne ystävällisesti ilmoittaa oonko päässyt opiskelemaan, vai en. Hain tosiaan tuossa kevään yhteishaussa Oulun yliopistoon lukemaan kauppatieteitä, pääaineena kansainvälinen liiketoiminta ja Vaasan yliopistoon taas hain saksan kieltä ja kirjallisuutta. Molemmat kiinnostavat yhtä paljon, mutta jos molempiin pääsen, niin ehdottomasti Ouluun päin kallistuu päätös. Pääsykoreissulla rakastuin Ouluun erittäin syvästi. Mahtava kaupunki ja aivan mahtavat asukkaat! Oulu vois antaa mulle tästä hyvästä jotain mainosrahaa, tuun nimittäin mainostamaan sitä vielä monesti.. (just kidding!) Oli sen verran hyvä kokemus. 

Totta kai kamera-addiktion omaavana ihmisenä, piti tälläkin reissulla ottaa kuvia, paljon! Oulunjoen rannalta siis tämä otos. 
Yliopistot päätti sitten tänä vuonna julkistaa tulokset just vuoden tärkeimpänä päivänä (henk.koht. tärkein) eli mun syntymäpäivänä, 6.7. Mikäs sen mukavampi tapa herätä aamulla, kun kuulla uutiset siitä muuttuuko se elämä vaiko sitten ei. Noh, sitä odotellessa vielä viikko..


Linnut alko laulamaan, varmaan merkki mulle, että pitäis nukkumaan mennä.. Palataan näihin tunnelmiin myöhemmin.